KIITÄN SYDÄMELLISESTI TEITÄ KAIKKIA IHANISTA KOMMENTEISTANNE JA VIERAILUISTANNE TÄSSÄ BLOGISSANI. MINÄ SIIRRYN NYT MUUALLE JA TOIVOTAN TEILLE KAIKILLE OIKEIN HYVÄÄ KESÄÄ!
Tänään on lauantai ja aurinko paistaa aivan pilvettömältä taivaalta. Koivuissa ja muissakin lehtipuissa on jo lehdet ja siitepölytys on pahimmillaan. Huomenna on äitienpäivä. Mutta onko tämä äitienpäivän vietto tärkeää kaikille meille? Minusta ei ole. Minulla on ajatuksissani toki ne äidit, joilla on lapsia ja juhlivat kaikki yhdessä kakun ym. lahjojen kera. Mutta entä ne äidit, joilla ei ole mahdollisuuksia saada lasta? Miten monet kyyneleet ovat vierineet äitienpäivän lähestyessä sekä äitienpäivänä? Toki on mahdollisuus avioliitossa olevien saada adoptiolapsikin, mutta sekin on vuosien taistelu. Eli ensin menet avioliittoon onnellisena ja ajatuksin, että voi perustaa perheen ja lapsia ja sitten alkaakin taistelu, kun ei voi saadakaan lasta eli kaikki hoitomenetelmät on ensin käytävä läpi. Vasta vuosien jälkeen voi saada vireille adoptiolapsihankinnan, joka taas kestää vuosia. Miksi ei lapsen adoptointi voisi olla helpompaa? Maailmassa on niin paljon orpoja ja kodittomia lapsia, jotka tarvitsisivat kodin mitä pikimmin ja kuitenkin ensin on käytävä läpi kaikki muodollisuudet lapsen hankinnasta ja sitten vasta kun tulee myönteinen päätös, voi hakea lapsen kotiin. Minusta tuntuu ainakin, että sellaiset äidit, jotka eivät voi saada lasta, ovat todellakin suruissaan, kun tuttavat ja ystävät ja sukulaiset viettävät äitienpäivää suurin juhlamenoin. Ja entä ne äidit, jotka ovat menettäneet lapsensa joko sairauden tai toisen käden kautta? Miten paljon he kärsivät tästä äitienpäivän vietosta? Äidiltä ei koskaan lähde pois sydämestä se kaipaus lapseen, jonka on menettänyt, ei koskaan. Nykyään muistetaan lapsettomien päivääkin, mutta kuka muistaa äitejä, joilta on mennyt lapsi toisen käden kautta tai joka on kadonnut eikä ole löydetty? Niitä äitejä on varmasti paljon. Itse en välitä juhlia äitienpäivää, koska minulla on jokainen päivä äitienpäivä. Olen saanut kolme ihanaa lasta ja heistä olen kiitollinen joka päivä ja samoin olen saanut niin ihanan miehen, josta olen myös kiitollinen ja onnellinen joka päivä. Eli jokainen päivä voisi olla yhtä juhlaa eikä vain yksi päivä vuodessa.
Nyt toivotan oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille!
Nyt on vapunpäivä ja kun aamulla katsoin ulos ikkunasta, niin mitä minun silmäni näkivätkään! Koivuissa oli jo pienet hiirenkorvat ja ne viheriöivät! Nyt on tullut lämmin niin aikaisin ja sade teki myös hyvää, jonka jälkeen sitten tulikin lämmintä yli+20 astetta. Tämä lämmin aika on toki kaunista ja kivaa, mutta tämä siitepölyallergia ei ole mitään herkkua kestettävää, kun nenä valuu yhtenään ja yskittää. Sitten minun pitäisi mennä vielä tuonne ulos ja ottaa vastaan kaikki siitepölyt, jotka siellä lentelevät ja vielä ne iän ikuiset kiusankappaleet hyttyset, jotka varmasti hyökkäävät heti minun kimppuuni. Ei, kiitos! Minulla on monta syytä lähteä täältä koto Suomestamme kauas aavan meren tuolle puolen, jossa ei ole siitepölyjä ja hyökkääviä verenimijöitä. Jälleen eksyin Brasiliaa koskeville sivuille ja jälleen ajatukseni lensivät sinne Paratiisiimme, jossa meitä odottaa oma talo ja ihanat ystävämme. Kuuntelen mielelläni Brasilian radiota ja katselen kuvia sieltä päin juuri, minne menemme. Minä pidän Brasilian musiikista hyvin paljon ja siellä ystävämme pitää suomalaisesta musiikista. Meillä on hyvin paljon opittavaa uudesta kotimaastamme ja siksi menemmekin ensin 3 kuukaudeksi sinne ja tutustumme paikkaan nyt aivan eri tavalla kuin silloin vuonna 2002, kun olimme ystävämme luona. Silloinkin näimme paljon, mutta kaikki oli niin ihmeellistä. Nyt kun olemme tutustuneet jo paljon netin kautta kaikkeen, niin nyt on mielenkiintoista nähdä ne kaikki siellä paikalla. Ja nyt kun meillä on oma talo ja koti siellä, niin aion käydä uimassa omassa uima-altaassa monta kertaa päivässä, vaikka heillä olisi talvikin siellä. Heidän talvi on aivan yhtä lämmintä kuin meidän kevät ja kesä, joten hyvin siellä tarkenee. Ja se aurinko, joka paistaa kohtisuoraankin siellä ja se todellakin antaa rusketusta paljon nopeammin mitä täällä meillä Pohjolassa. Minäkin luulin, että en rusketu koskaan, mutta siellä Brasiliassapa minäkin jopa rusketuin ja entäs sitten, kun olemme peräti sen 3 kuukautta siellä. Mutta huomenna on taas arkipäivä ja arkinen aherrus alkaa viikonlopun jälkeen taas täälläkin. Koulua on enää kuukauden verran ja sitten lapsetkin pääsevät kaivatulle kesälomalle kuten myös opettajat.
Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein hyvää vapunpäivän jatkoa!
