 |
 |
22.2.2018
perjantai 30. huhtikuuta 2010
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Saunamyssy on valmiina - saa nauraa...
Tänään on taas maanantai ja jo 26. päivä huhtikuuta. Asteita on +12 ja kova tuuli on ollut. Mutta mieli on taas iloinen aivan kuin pienen peipposen.
Eilen sain valmiiksi eilen aloittamani saunapipon, mutta en toki vielä raaskinut sitä testata. Ehkäpä ensi kerralla!
Mutta mitä mä tänään kuulla sainkaan! Lääkärini kertoi, että ei ranteessani ollutkaan veneluumurtumaa vaan olikin ranteen pikku nivelissä kulumaa. Jippii, ei siis leikkaukseen eikä kipsiin!
Tällä diagnoosilla pärjäillään aivan hyvin ja kutomista en missään tapauksessa jätä. Enkä toki hanurin soittoanikaan tai tätä tietokonettani. Vesijuoksusta en muistanut kysyä, mutta kysäisenpä huomenna sitten, kun menen hierontaan.
Mutta tällaisen pipon eli saunamyssyn virkkasin eilen ja mallin sain jostain blogista, jossa oli oikein ohje siihen. Kiitos!
Onnistuihan se minultakin, jeeee!
Mutta nyt lähden paistamaan munakkaita meille, joten toivotan teille leppoisaa illan jatkoa ja antakaahan puikkojen kilkatella!
Tässä siis pipo eli saunamyssy Novitan Samos langasta. Saas nähdä, pitääkö tehdä vielä toinenkin pipo, jos ei raaski tätä pipoa pitääkään saunassa.!
Ja jälleen Justina ja Unelma kuvassa mukana
Eilen sain valmiiksi eilen aloittamani saunapipon, mutta en toki vielä raaskinut sitä testata. Ehkäpä ensi kerralla!
Mutta mitä mä tänään kuulla sainkaan! Lääkärini kertoi, että ei ranteessani ollutkaan veneluumurtumaa vaan olikin ranteen pikku nivelissä kulumaa. Jippii, ei siis leikkaukseen eikä kipsiin!
Tällä diagnoosilla pärjäillään aivan hyvin ja kutomista en missään tapauksessa jätä. Enkä toki hanurin soittoanikaan tai tätä tietokonettani. Vesijuoksusta en muistanut kysyä, mutta kysäisenpä huomenna sitten, kun menen hierontaan.
Mutta tällaisen pipon eli saunamyssyn virkkasin eilen ja mallin sain jostain blogista, jossa oli oikein ohje siihen. Kiitos!
Onnistuihan se minultakin, jeeee!
Mutta nyt lähden paistamaan munakkaita meille, joten toivotan teille leppoisaa illan jatkoa ja antakaahan puikkojen kilkatella!
torstai 22. huhtikuuta 2010
Tällaistakin voi sattua...
Tänään on torstai ja 22. päivä huhtikuuta ja asteita on ulkona +7. Minä aion pitää nyt paussia kirjoittamisestakin, sillä ranteessani on veneluun murtuma ja menen huomenna uusintakuvauksiin. Maanantaina saan tietää lääkäriltäni, mitä tuleman pitää ja miten tätä hoidetaan. Mutta pitemmittä puheitta minä toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne huolta!
tiistai 20. huhtikuuta 2010
Have a nice day!
Tänään on tiistai ja 20. päivä huhtikuuta. Aurinko on paistanut koko päivän aivan pilvettömältä taivaalta. Asteita on nyt +6 astetta.
Tänään olin taas niska-hartiahoidossa ja nyt hoitaja hieroi selkääni, joka tuntui olevan täynnä kipeitä kohtia. Toivottavasti oloni edes hieman kohentuisi. Mutta tänäänkään en jaksa tehdä oikein mitään. Haluaisin vain nukkua...ja nukkua. Huomenna menen lääkäriin, kun minun vasemman käteni ranne on niin kipeä. Eli vasen käsi ei kanna enää kuppiakaan ja normaalit liikkeet tekevät tosi kipeätä. Pitänee ottaa selvää, mitä siinä mahtanee olla. Josko se edes selviää huomenna!
Mutta huomenna on vielä vesijuoksukin ja sinne aiomme mennä pitkästä aikaa. Se ainakin tekee hyvää jäsenille. Kunpa saisin vielä voimia, että jaksaisin kutoa nuo sukat loppuun eli kärkikavennukset vieläkin puuttuvat.
Mutta lauantaina pääsen ihanan kampaajani luokse ja ihastelen jälleen hänen luovuuttaan ja kättensä töitä. Mielenkiintoista minkä värin hän nyt sitten pläjäyttäisi päähäni. No, ainakin hän laittanee kiharat, sillä ilman kiharoita en vain osaa olla.
Tänään pitänee vielä soitella, koska lauantaina aiomme vielä nauhoittaa joitakin kivoja kappaleita.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaa elämästänne ja pitäkää itsestänne huolta!
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
torstai 15. huhtikuuta 2010
Nyt se sitten alkoi...
Tänään on torstai ja 15. päivä huhtikuuta. Aurinkoa ei tällä hetkellä näy ja asteitakin on vain +3 astetta.
Eilen rakkaani haki kirjastosta Antti Heikkilän kirjoja ja niitä nyt tänään jo sovelletaan aterioihinkin. Siis, nyt se alkaa!
Eilen kävin myös lääkärissä, joka totesi, että verensokerini on koholla(on ollut jo pitkään) ja nyt pitää ottaa insuliinia hieman enemmän. No, olenhan ottanut iltainsuliinia jo puolitoista vuotta saman verran. Eihän minulla ole koskaan ollut mitään vakituista lääkäriä, koska terveyskeskuslääkärithän vaihtuvat aika usein. Mutta eteenpäin on menty kuin mummo lumessa ja välillä on kaaduttu selälleen ja taas noustu ylös. Mutta sellaistahan se elämä on. Isäni sanoi aina, että elämä on kuin aalto, välillä olemme aallon harjalla ja välillä olemme aallon pohjalla, mutta pohjalta nousemme aina ylöspäin.
No, sanoin lääkärille tästä ranteestanikin, kun vasen käsi ei kanna enää kahvikuppiakaan, kun ottaa kipeästi. Hän totesi, että taitaa olla jo nivelrikko ja sillehän sitten ei voi mitään. Sitten kysäisin vielä tästä selkäydinkanavan ahtaumasta, että mitä se sisällään pitää ja mitä tulee tapahtumaan. No, sehän aiheuttaa joitain vaivoja ja myös jalat heikkenee. Eipä siitä sen enempää saanut tietää. Mutta oletan, että mitään parannusta siihen vaivaan ei ole. No, en minä siitä lannistu, sillä menen eteenpäin kuin mummo syvässä lumessa, mutta suu hymyssä. Kyllä sitä aina keksii jotain muuta puuhaa, jos jotain ei pysty tekemään, mutta minähän pystyn. En anna periksi enkä lannistu!
Laitan tähän nyt joitain kuvia ja siirryn seuraavaan blogiini.
Tässä siis uudet keittiön verhomme
Tässä on eilinen saalis kaupasta, joten ruokaremonttimme voi alkaa.
Ja kunnon maitoa se olla pittää!
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa torstaipäivän jatkoa ja pitäkää itsestänne huolta!
Eilen rakkaani haki kirjastosta Antti Heikkilän kirjoja ja niitä nyt tänään jo sovelletaan aterioihinkin. Siis, nyt se alkaa!
Eilen kävin myös lääkärissä, joka totesi, että verensokerini on koholla(on ollut jo pitkään) ja nyt pitää ottaa insuliinia hieman enemmän. No, olenhan ottanut iltainsuliinia jo puolitoista vuotta saman verran. Eihän minulla ole koskaan ollut mitään vakituista lääkäriä, koska terveyskeskuslääkärithän vaihtuvat aika usein. Mutta eteenpäin on menty kuin mummo lumessa ja välillä on kaaduttu selälleen ja taas noustu ylös. Mutta sellaistahan se elämä on. Isäni sanoi aina, että elämä on kuin aalto, välillä olemme aallon harjalla ja välillä olemme aallon pohjalla, mutta pohjalta nousemme aina ylöspäin.
No, sanoin lääkärille tästä ranteestanikin, kun vasen käsi ei kanna enää kahvikuppiakaan, kun ottaa kipeästi. Hän totesi, että taitaa olla jo nivelrikko ja sillehän sitten ei voi mitään. Sitten kysäisin vielä tästä selkäydinkanavan ahtaumasta, että mitä se sisällään pitää ja mitä tulee tapahtumaan. No, sehän aiheuttaa joitain vaivoja ja myös jalat heikkenee. Eipä siitä sen enempää saanut tietää. Mutta oletan, että mitään parannusta siihen vaivaan ei ole. No, en minä siitä lannistu, sillä menen eteenpäin kuin mummo syvässä lumessa, mutta suu hymyssä. Kyllä sitä aina keksii jotain muuta puuhaa, jos jotain ei pysty tekemään, mutta minähän pystyn. En anna periksi enkä lannistu!
Laitan tähän nyt joitain kuvia ja siirryn seuraavaan blogiini.
Tässä on eilinen saalis kaupasta, joten ruokaremonttimme voi alkaa.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa torstaipäivän jatkoa ja pitäkää itsestänne huolta!
tiistai 13. huhtikuuta 2010
lauantai 10. huhtikuuta 2010
Torstai oli toivoa täynnä 2 vuotta sitten...
Torstai on toivoa täynnä, sanotaan, vaikka ei aurinkokaan paista. Tänään on sadellut aamulla hieman ja lämpöasteita on vain +4 astetta. Minä odottelin tänään lankoja saapuvaksi ja niinhän ne sitten saapuivatkin, vaikka Kusti ei oikein polkenut niin nopeasti kuin olisin halunnut. Mutta perille ne tulivat. Nyt olemme jo kerineet vyyhdeiltä kaksi kerää ja vielä kaksi on kerimättä. Mutta huomenna pitäisi sitten tulla isompi paketti lankoja, että viikonloppuna pääsee oikein kunnolla puikot kilkkaamaan.
Kävin tänään myös pitkästä aikaa kampaajallani ja kyllä hän on todellakin taitava kampaaja. Nyt on taas ihana odotella kesää, kun hiuksetkin ovat kauniit ja olen vielä ajatellut kasvattaa niitä pitkästä aikaa.
Nyt on pääni aika tyhjä, kun alkaa olla jo ilta, mutta ehkäpä huomenna on enemmän kerrottavaa.
Siispä huomiseen!
Voi, hyvänen aika sentään, miten pientä olen kirjoittanut kaksi vuotta sitten! Hyi minua! Eihän tuota näe kukaan lukea, vai näkeekö?! No, pääni näytti olevan jo silloin 2 vuotta sitten tyhjä, ja niin on nytkin. Ehkäpä tuo verensokerini nousu tekee pääni tyhjäksi. Toivottavasti saisin jostain edes apua tähän! No, mutta toivotan teille kaikille oikein leppoisaa lauantaita ja pitäkää itsestänne hyvää huolta!
Kävin tänään myös pitkästä aikaa kampaajallani ja kyllä hän on todellakin taitava kampaaja. Nyt on taas ihana odotella kesää, kun hiuksetkin ovat kauniit ja olen vielä ajatellut kasvattaa niitä pitkästä aikaa.
Nyt on pääni aika tyhjä, kun alkaa olla jo ilta, mutta ehkäpä huomenna on enemmän kerrottavaa.
Siispä huomiseen!
Voi, hyvänen aika sentään, miten pientä olen kirjoittanut kaksi vuotta sitten! Hyi minua! Eihän tuota näe kukaan lukea, vai näkeekö?! No, pääni näytti olevan jo silloin 2 vuotta sitten tyhjä, ja niin on nytkin. Ehkäpä tuo verensokerini nousu tekee pääni tyhjäksi. Toivottavasti saisin jostain edes apua tähän! No, mutta toivotan teille kaikille oikein leppoisaa lauantaita ja pitäkää itsestänne hyvää huolta!
perjantai 9. huhtikuuta 2010
Kahden vuoden takaista...
Tänään on sumuinen päivä ja voipa olla, että vielä sateleekin. Mutta kyllä se lämmin kesä vielä on edessäpäin ja vappukin on jo pian. Eilen neuloin aika paljon puseroani, jota tein pitsikuviolla. No, hartiani ja olkapääni vain alkoivat vihottelemaan minulle, joten piti ottaa särkylääkekin, että saisin edes jonkin verran nukuttuakin. En halua ottaa särkylääkettä, mutta joskus on aivan pakko ottaa, kun särky kestää liian kauan ja on tosi rasittavaa. Lankapakettia ei tullut vieläkään, mutta eiköhän se sieltä vielä joskus tule. Kun taas toiselta taholta, josta tilasin vasta eilen, niin sieltä ilmoitettiin, että paketti on jo postissa. Tällainen on oikeata asiakaspalvelua ja täältä tulen tilaamaan jatkossakin.
Minun tekisi jo niin mieleni soitellakin, mutta on aina vaikeampi soitella, mitä pidempi väli on edellisestä kerrasta, koska silloin tulee niskat ja kylkikin monesti kipeäksi, kun 10-kiloista hanuria vetelee oikein sydämen pohjasta. Samalla ajatukseni lentävät jälleen kauas aavan meren tuolle puolen, jossa meitä ihana Satumaa odottaa. Siellä saamme soitella aivan mielin määrin ja vielä ulkona, omalla pihalla tai terassilla. Eihän sitä tiedä, koska se lähtölaukaus pamahtaa ja me pääsemme lähtemään unelmiemme kotiin.
Mutta nyt olemme täällä ja vaikka ulkona on sumuista ja harmaata, niin linnut ainakin ovat jo heränneet ja täällä kotona on niin lämmin ja hyvä olla.
Nyt toivotan lukijoilleni oikein hyvää viikon jatkoa!
Tämä kirjoitukseni on kirjoitettu 2 vuotta sitten, joten onpas pientä kirjoitusta. Syy moiseen taitaa olla, että minä en tosiaankaan osannut oikein noita kirjaimien kokoa valita. Mutta kaikkeenhan oppii, kun vanhaksi elää, vai mitä!
On tosiaankin mielenkiintoista lukea vanhoja tekstejä, jeee!
Nyt toivotan teille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä!
Minun tekisi jo niin mieleni soitellakin, mutta on aina vaikeampi soitella, mitä pidempi väli on edellisestä kerrasta, koska silloin tulee niskat ja kylkikin monesti kipeäksi, kun 10-kiloista hanuria vetelee oikein sydämen pohjasta. Samalla ajatukseni lentävät jälleen kauas aavan meren tuolle puolen, jossa meitä ihana Satumaa odottaa. Siellä saamme soitella aivan mielin määrin ja vielä ulkona, omalla pihalla tai terassilla. Eihän sitä tiedä, koska se lähtölaukaus pamahtaa ja me pääsemme lähtemään unelmiemme kotiin.
Mutta nyt olemme täällä ja vaikka ulkona on sumuista ja harmaata, niin linnut ainakin ovat jo heränneet ja täällä kotona on niin lämmin ja hyvä olla.
Nyt toivotan lukijoilleni oikein hyvää viikon jatkoa!
Tämä kirjoitukseni on kirjoitettu 2 vuotta sitten, joten onpas pientä kirjoitusta. Syy moiseen taitaa olla, että minä en tosiaankaan osannut oikein noita kirjaimien kokoa valita. Mutta kaikkeenhan oppii, kun vanhaksi elää, vai mitä!
On tosiaankin mielenkiintoista lukea vanhoja tekstejä, jeee!
Nyt toivotan teille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä!
keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Vielen Danken! Merci! Obrigada! Thank you! My blog is 2 years old!
Tänään on keskiviikko ja 7. päivä huhtikuuta. Nyt on jo paljonkin maata näkyvissä ja lumet ovat humpsahtaneet ilman mitään ongelmia itsestään ja nopeasti. Kevät tulee ja nurmikkoa näkyvissä. Päivisin on jo lämpöasteita hyvinkin reippaasti.
Tänään huomasin, että olen tätä blogiani pitänyt jo 2 vuotta. Ihmeen nopeasti on aika vierähtänyt ja näin on päässyt tämäkin blogini täyttämään 2 vuotta jo maaliskuun 30. päivä.
Nyt kiitän teitä kaikkia sydämellisesti ja lämpimin halauksin, että olette täällä jaksaneet käydä ja olette antaneet minulle aivan ihania kommentteja!Kiitos ystävät, rakkaat! Olette minulle hyvin tärkeitä!
Ojennan teille tässä ruusuja, olkaa hyvä!
Tänään huomasin, että olen tätä blogiani pitänyt jo 2 vuotta. Ihmeen nopeasti on aika vierähtänyt ja näin on päässyt tämäkin blogini täyttämään 2 vuotta jo maaliskuun 30. päivä.
Nyt kiitän teitä kaikkia sydämellisesti ja lämpimin halauksin, että olette täällä jaksaneet käydä ja olette antaneet minulle aivan ihania kommentteja!Kiitos ystävät, rakkaat! Olette minulle hyvin tärkeitä!
Ojennan teille tässä ruusuja, olkaa hyvä!
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Tunnustus...kiitos
Sain tämän tunnustuksen Neferiltä! Kaunis kiitos ja kumarrus ja halaukset myös! Kiitos vielä kerran!
Annan tämän tunnustuksen blogeille
SINI HELMI
KIKKA
HUOPATOSSUNEN
TARINA
maanantai 5. huhtikuuta 2010
Ensin oli kaikki mullin, mallin ja sitten alkoi tapahtua...
Tänään on maanantai ja toinen pääsiäispäivä ja 5. päivä huhtikuuta. Lumet on lähes sulaneet, paitsi ne isot kasat, joihin on kasattu lunta, niin niitä on vielä jonkin verran. Asteita on tänään ollut +4 ja lämpöasteita on luvassa, joten kevät on tullut. Aurinkoa ei ole tänään näkynyt ollenkaan.
Laitanpa tähänkin joitain kuvia, joita juuri nappailin.
Tässä näkyy vielä kirjahyllymme esineistöä ja muistoja niin rakkaita...
Tässä näkyy ensimmäinen yhteinen joululahjamme, valoenkeli
Ja eihän häntä voi jättää kuvaamatta, eihän!
Justina 12 vuotta.
Ja pitihän tämä Unelmakin saada kuvaan
Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää alkavaa viikkoa!
Laitanpa tähänkin joitain kuvia, joita juuri nappailin.
Tässä näkyy vielä kirjahyllymme esineistöä ja muistoja niin rakkaita...
Justina 12 vuotta.
Ja pitihän tämä Unelmakin saada kuvaan
Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää alkavaa viikkoa!
torstai 1. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)