Kesä on vihdoinkin tullut tänne Pohjolaankin ja lämmintä riittää. Koivut ovat saaneet jo hiirenkorvansa, kuten muutkin lehtipuut ja siitepölyt leijailevat runsain ottein sukeltaen ihmisiin, jotka ovat niille allergisia. Nenä valuu yhtenään ja silmät kutiaa, joten ei oikein houkuttele ulos lähteä. Mutta sisulla minä lähdin ulos siitepölyjen hyökkäykseen valmiina. Ajattelin vaan, että hyökätkää vaan siitepölyt, sillä pian minä saan nauttia ikuisesta kesästä, missä ei ole hyökkäyksiä minua kohtaan. Nimittäin illalla jos menisin ulos joen rantaan, niin siellä olisi jo komppania valmiina hyökkäämään minua kohti ja imemään vertani. Ei kiitos! Minua ei illalla saa sinne, vaan minä voin vain katsella pistäjähelikopterin laumaa, joka kerääntyy parvekelasien toiselle puolelle kiukkuisesti inisten. Mutta harvoin niitä kuitenkaan näin ylös lentää, onneksi. Tänään tein siis hyvin pienen 10 minuutin lenkin ja huomenna taas hieman pidemmän jne. Eiköhän sitten ala jalatkin vahvistumaan, että ei tarvitse niin kovin jännittää sauvoillakaan. Kun tuntuu, että kaikki voimani, ne vähäisetkin, menevät juuri sauvojen kiinnipitämiseen ja jännittämiseen, että pysyn pystyssä. Mutta tästä se alkaa ja painoa vaan vielä pois, niin aina on helpompi kävellä.
Aloin siis kutoa pikkunukkea, josta puuttuu enää yksi käsi ja se on vielä tehtävä. Kun saan tämän nuken valmiiksi, niin aion tehdä vielä isomman nuken ja sitten sillekin vaatteita. Näitä ötököitä on niin kiva ja nopea ja helppoa valmistaa. Ja niistä näkee sitten kätensä tulokset.
Vappu on nyt ohi ja uusi vappu on taas vuoden kuluttua. Mitähän tuleekaan tapahtumaan taas vuoden sisällä, niin sitä me emme kukaan tiedä. Mutta toivotaan, että silloin tapahtuu hyviä asioita ainakin enemmän.
Nyt hyvää viikonloppua kaikille ja nauttikaahan kesän tulosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti