Eilen oli maa valkoinen ja tänään se on jo sulanut pois. Nyt on jo +5 astetta lämmintä ja luvassa on +8 ja jatkossa vieläkin enemmän, että kesä näyttää jo tulevan pikku hiljaa. Kunhan tulee tarpeeksi lämmintä, niin minäkin aion uskaltautua ulos kävelemään ja istuskelemaan joen rannalle ja kuuntelemaan lintujen iloista laulua ja laineiden loiskintaa ja se tuoksu, mikä siitä joesta tulee, niin se on mahtavaa. Eilen soittelin hanurejani ja oli hauskaa aina vaihdella välillä 10-kiloinen pianohanuri ja välillä taas 5-kiloinen näppäinhanurini. Toki pianohanurillani menee soitot paremmin, koska se on ollut minulla jo 5 vuotta ja näppäinhanurin sain 2 vuotta sitten. Mutta molemmat hanurit otamme mukaamme Brasiliaan. Toisen otamme jo silloin, kun lähdemme 3 kuukaudeksi sinne ja toisen laitamme laivaan. Eihän ilman musiikkia voi olla! Olen monesti ajatellut meidän oloamme aavan meren tuolla puolen ja uskonpa, että siitä ajasta tulee elämäni ihaninta aikaa. Meillä on siellä housemaid, joka siivoaa joka päivä talomme ja laittaa ruokaa ja meillä on myös puutarhuri, joka pitää huolta kukista, pensaista ja hedelmätarhasta. Siispä me saamme vain nauttia kaikesta aivan kuin Paratiisissa. Tällä alueella asuu hieman varakkaampaa väestöä ja heillä on jokaisella isot omakotitalot ja isot puutarhat ja uima-altaat. Tämä alue on myös vartioitu alue, joten siellä on hyvin rauhallista, mitä joskus hevosen kavion kopse kuuluu, kun iloiset ratsastajat kulkevat ohitse nauru suussa. Siellä unohtuu hyvin pian koko Suomi, mutta toki Skypellä ja sähköpostilla olemme yhteydessä ystäviimme ja lapsiimme. Aikaero on myös huomattava, joten jos sieltä soittaa, niin pitää ensin miettiä, paljonko kello olisi Suomessa. Mutta sitä aikaa odotan ja siksi yritänkin saada nyt itseni tosi hyvään kuntoon, että sitten kun lähdönhetki koittaa, niin olen valmiina lähtöön.
Nyt toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää lämpimien päivien odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti